Tämmönen tuli hankittua, Pallas 5500, jonkun verran isompi kun tämä toinen

Peräpuolessa kosteutta, joka myös tiedettiin ostettaessa

 Purkua taas tiedossa.

Huomasin juuri että edellisen vaunun projekti on tosi huonosti laitettu, pitää vissiin ruveta niitäkin päivittelemään

Välillä päivityksiä tännekkin, miun kituvat ja erittäin myöhässä olevat viljelmykset

 Kuvakulma ei ole sama, mutta tässä näkee eron, Yläkuvassa viime kesänä asennettu raja-aita sai tällä viikolla uuden sävyn. Nyt on hyvä :D

 Vaunurakentelu kuvia vaihteeksi. Tässä meidän uuden hienot halkopinot ovissa.

 Ja kyllähän sitä pullollekkin pitää oma teline olla ettei vaan rikki mene. Tässä ja radion telineessä käytetty puutarhapöytien ja tuolien osia.

 Hyvät soundit antava radiokin sai arvoisensa paikan.

Vessaan lisä hyllyjä, ovien rakentelu on vielä kesken näille hyllyille.

 Juhannuksen jälkeistä sunnuntaita kaikille. Vanhaan kelkkaan on tullut aivan ihana kukka, en ole ihan varma onko se nyt hyvä tuossa, onkohan se varmasti tarpeeksi näkyvillä. Paikalliselta puutarhalta löysin ja ihastuin heti, upeat isot mustat kukat.

 Vihdoin ja viimein lämpeni ja uskalsin kurkut istuttaa jo ulos.

 Varastoista löydetyt pikkuruukut täytetty yrteillä.

 Perunoita kasvaa pusseissa ja takana olevalla kasvimaallakin ovat jo nousseet.

 Tähän mullospeltoon laitellaan pensasmustikkaa. Pikkasen on vielä hommaa ennenkuin taimet voi laittaa.

Ukkolaukkarivi ja oikealla murheenkryyni liian täysi kukkapenkki. Kyllä mie sen ehkä joskus perkaan.

 Pihahommia viime päivät. Kaamea Rölli vahtimassa meidän touhuja.

Tämmönen ruukkupuutarha saatiin tehtyä. Alla katekangas, liuskekivipolku ruukkujen luo ja muuten kangas peitetty kaikenmaailman kivillä. Nyt vaan odottelemaan että pääsee tomaatit ja kurkut istuttelee, ehkä salaattia ja yrttejä.

 Pionitkin nostaneet nokkansa. Nää on ollu tässä vuosia, vanhassa ukon vieheen testausaltaassa. Päädyt on vielä peittämättä kun ei selvää visiota ole olemassa, ehkä se tässä kesän mittaan tulee.

Luumupuukin kukkii nätisti, ei tulisi vaan enää hallaöitä ja pölyttäjiä riittäisi.

Aatto A Liljeström: Aatto A Liljeström 1868-1922

Aatto A Liljeström: Aatto A Liljeström 1868-1922: Kapellimestari ja säveltäjä Aatto A Lumme  henkilöhistoriaa

Innostuin sit eilen rakentelemaan, kun oli koko päivä vapaata, menin vasta yöhön töihin.

Vanhan parisängyn päädyt upotin maahan, reunat tein pohjalaudoista ja maata vasten tuli vanhoja räsymattoja ja katekankaan palasia.
Multaa tarvii vielä hakea "jokunen" kuorma, mut kyl mie uskon että jotain jo saan tänäkin kesänä tähän kasvilavaan istutettua.
Mietin vielä hankinko ihan muovin päälle, vai käyttelenkö vain harsoja.
Viereen jos laittas vielä vanhan yöpöydän johon sit kukkia ja vähän sivummalle aidan viereen vanhan vessanpöntön.
Et jos tulee ukon kanssa riitaa niin toinenhan voi muuttaa vaikka tänne asumaan.

Rankan työpariviikkoisen puolessa välissä vähän rakentelua.
Taimenkasvatusikkunateline vanhoista sängyn pohjalaudoista.

 Tässä kuvia miun askartelu/ompelunurkkauksesta. Siistiähän täällä ei varmaan ikinä ole, mutta eihän muuten voi tietää että siellä jotain tehdään. Tila on kylmä, joten käytän lisälämmitintä tarvittaessa, kovilla pakkasilla en viitsi lämmittää ollenkaan, tila on kuitenkin jotain 15neliöö.

 Kankaita en täällä säilyttele ja langoistakin vain jotain huonoimpia. Talvisin liimat, tussit ja ym jäätyvä on kylmälaukussa pöydän alla.

Toisella seinällä on lisää hyllyjä joissa on kirjat, lehdet ym harvemmin tarvittava käsityötavara.
Ihanaa kun on oma tila jonne voi kaikki jättää jälkeensä ja säilytystilaakin on, en nyt sano että riittävästi mutta ihan hyvin. (onko säilytystilaa ikinä riittävästi? )

Eilisiä korttiaskarteluja

Vanhoja kortteja, tarroja, nauhoja ja papereita käytetty. Jotenkin tuntuu toivottomalta välillä, kun tuota tavaraa on kertyny.

Miun mielestä ajatus on ihana, toteutus ei ehkä semmonen kun kuvittelin.

Ukon mummon kiikkutuoli ja pehmusteen päälle hänen virkkaamat liinat. Pehmuste oli jo vuosia sitten tehty vanhasta petauspatjasta ja vanhoista verhoista.
Ompelu oli tosi haastavaa. Todella monta katkennutta neulaa, venynyttä pitsiä ja kipeytyneet hartiat.
Käsin oisin ehkä saanu ommeltua siistimmin, mutta miun harsimistaidoilla se ei ois kestäny siinä yhtään ja mie en ois ikinä saanu sitä valmiiks. Tällä mennään ainakin tällä hetkellä.
Ehkä lisäilen vielä vielä liinoja (niitä riittää) ja yritän varmaan jossain vaiheessa korjailla käsin tuota.

Vähän piti vielä aitaa vääntää ettei kaikki pääse meidän metsään.

Talvilomapuuhastelumme, makuuhuoneeseen kantarellimetsä.

Olin saanut joskus tämän tyylisen kukan ja pitihän sitä itsekkin kokeilla.
Olin joskus hankkinu kirpparilta tätä tarkoitusta varten lasten pienet kangaspuut. Ja paperinarun jämiäkin löytyi jostain varastojen kätköistä.

Ajatushan oli että tekisi aina yhden kierroksen yhdellä värillä, mutta eihän miul niin paljon saman väristä paperinarua löytyny. Paukuttelin sit vaan mitä sattui.
Oli aika haasteellista tehdä semmosilla rimpula kangaspuilla tätä, eivät meinanneet kestää kiristystä yhtään, joten alareuna on todella löysä.
Mut idea on todella kiva ja kokeilen ehkä uudestaankin, kunhan joskus hamassa tulevaisuudessa saan loimet laitettua.

Pitkästä aikaa oon saanu jotain aikaiseksi. Tyylikäshän tämä ei ole ja puutuetkin ihan väärän mittaiset, mutta asiansa ajaa.
Siis tein äitiltä saaneista tilkuista ja puutarhakalusteiden osista uuden pyykkikorin.

 Osa tilkuista oli jo äiti ommellu valmiiks hienosti kulmat kohilleen, mut mie vaan surauttelin palasia toisiinsa kiinni. Miun ompelussa ei ollu päätä eikä häntää ja jälki sen mukaista.

Ja joku joskus sanonu kun meillä ei ole kotona värejä. Nyt on, jos ei muualla niin ainakin pyykkikorissa.